Afrikkalainen mies vs Suomalainen mies 6-0
❤️ Click here: Suomalainen nainen ja afrikkalainen mies
Mikään muu hotellissa ei vastannut viittä tähteä kuin hinta. Uudelleen sinkkuuntuneita henkilöitä ei kuitenkaan kiinnosta pelkkä kukasta kukkaan lentely.
Ainakin Efuru on suomennettu ja löytyy kirjastosta. Nuoret naiset on mustan makkaran perässä, mitä mustempi afrikkalainen, niin sen parempi, monta kertaa viikossa käyvät panoissa. Tutkimuksessa ei tehdä eroa onko afroamerikkalainen syntynyt Afrikassa tai USA:ssa. Kivat ja komeat suomimiehet miehet katsoo ensin ulkonäköä, fiksuus tulee perässä ja ne fiksut naiset menee myös vipuun kun pikisilmä kiinnostuu, paisti minä.
Suomalainen nainen ja afrikkalainen mies - Seurustelkaa jos hyödyt on suuremmat kuin haitat, ja jos nainen alkaa käydä ärsyttäväksi niin peli poikki, ja etsimään sellaista joka on oikeista syistä kiinnostunut.
Olisi kiva kuulla kokemuksia teiltä joilla on afrikkalainen puoliso. Lähinnä haluaisin kuulla kokemuksia siitä kumman maassa päätitte asua ja mitkä oli niitä asioita joita jännititte ennen avioliittoa. Onko tullut suuria kulttuurillisia törmäyksiä? Itse seurustelen Kenialaisen miehen kanssa jonka tapasin Suomessa. Tunnen hänen kulttuurin koska olen asunut sekä Keniassa, että kahdessa muussa Afrikan maassa. Silti mietin, että mitä kahden kulttuurin avioliitto tuo mukanaan. Olemme seurustelleet reilun vuoden ja hääpäivää olemme suunnitelleen syksylle 2007. Kuten Afrikassa asuttuasi varmaan tiedät vaimon rooli on aika perinteinen ja sitä ohjaa vahvat odotukset ja normit. Vaikka mieheni tiesi että Euroopassa on toisin, alitajuisesti tai tunnetasolla on hänellä ollut varmaan minussa hyväksymistä ja nielemistä aika tavalla. Usein on räiskynyt ja pamahdellut tässä liitossa... Jos kerran häät on suunnitteilla, yhdessä asuminen on aika hyvä testi, eikö vain? Kommunikaatio jos sujuu niin kaikki on helpompaa ja ongelmat voidaan peitota... Kenialainen mies siis ja vuoden ikäinen poika. Itse olen kotona pojan kanssa ja opiskelen siinä sivussa todella hitaasti siis. Mies opiskelee vielä 1,5 vuotta ja luullakseni sitten saa kyllä töitä. Osaa jo ihan mukavasti kieltä ja alalla on sikapaljon töitä pulaa tekijöistä. Suomeen olemme jäämässä, ei olla koskaan tosissaan puhuttu Keniaan muutossa. Kun sekään ei tavallista olisi. Eli pitkillä lomilla olisi tarkoitus selvitä ja lapsi lapset Suomessa pääasiassa kasvattaa. Minä ja miehemme tapasimme, seurustelimme, kihlauduimme ja menimme naimisiin todella nopealla aikataululla. Muita saattaa hirvittää ja onhan se totta ettei toista niin hyvin voi tuolla aikataululla tuntea. Minulla on onneksi käynyt tuuri, sillä avioliiton myötä miehestäni on paljastunut lähestulkoon positiivisia uusia puolia. Mutta näinhän ei aina tietenkään ole. Nopealla aikataululla kun edettiin niin en paljon ehtinyt mahdollisia ongelmia pohtia. Niitä kyylä etukäteen surin, mutta eivät ole meitä vielä pahasti koetelleet. Nyt kahden vuoden kokemuksella sanoisin, että suurin ongelma olen minä. Kun olen niin tosi pomottaja. Ja välillä mies ei sitä oikein jaksa. Meillä mieheni kanssa on paljonkin kulttuuriero-riitoja, mutta puhumalla niistäkin on selvitty. Ja totuushan on, että eri kulttuureista olevien avioliitto päättyy helpommin kuin kahden samasta kulttuurista olevien. Olemme tavanneet suomessa, enkä ole käynyt hänen kotimaassaan. Meitä on tosin helpottanut se, että hän on asunut Suomessa jo pitkään ennen kuin tapasi minut ja ymmärtää siten miten suomalaiset ajattelevat. Jos olet asunut miehesi kotimaassa ymmärrät varmaan miten siellä yleensä ajatellaan. Ja tokihan olemme kaikki yksilöitä, joten puhumalla kaikki selviää helpoiten.... Miten siellä selvisit ja saitko kohtuullista palkkaa? Aivan kuten muissakin kuin moku-suhteissa Vasta aika myöhään olen tosiaan oppinut että afrikkalainen keskustelutyyli on aivan eri kuin meikäläinen. Miljoonat kerrat olen saanut arvailla että mistä tuo taas otti nokkiinsa. Me suomalaiset naiset olemme aika kovia ja suoria suustamme, mikä on erittäin epäkohteliasta ja epätoivottavaa... Siinä missä afrikalainen puhuu kierrellen ja kaarrellen, me pamautamme tajuntamme sisällön tiskiin tai siltä se ehkä afrikkalaisesta tuntuu kun me vain jutustelemme ja se kai on pelottavaa. Itse olen myös naimisissa Kenialaisen miehen kanssa ja ilmeisesti jossain vaiheessa edessä on Keniaan muutto. Olisin myös kiinnostunut siitä minkälaisia töitä olet saanut ja miten sopeutunut asuessasi Keniassa? Ja muitakin kokemuksiasi olisi kiva kuulla. Itse opiskelen vielä ja voisin valmistuttuani hakea esim. En tiedä johtuuko vaikeutemme kulttuuri eroista vai siitä että asumme Suomessa. Täällä kun on aika vaikea miehen saada töitä ja se masentaa miestäni, mikä taas vaikuttaa meidän suhteeseemme. Nämä asiat taitaa meille kaikille olla tuttuja.. Hei, pahoittelen, että vastaukseni on kestänyt näin kauan. Työskentelin Keniassa erilaisien järjestöjen projekteissa sosiaalityöntekijänä sitä teen myös Suomessa. Määräaikaisia hommia aika paljon, mutta sitten sain pidemmän pestin kirkon kautta. Palkkaus on tietenkin parempi kuin paikallisilla, koska usein myös kaikki on kalliinpaa. Se on kyllä todettava, että rikastumaan siellä ei pääse, mutta pärjää jos ei suuria vaadi. Onnekkaita ovat ne jotka ovat lähteneet Keniaan työkomennukselle. Oikein hirvittää välillä ajatella miten paljon he tienaavat, tuhansia euroja kuukaudessa. Ei siis ihme, että on olemassa kulttuuri jossa kaikki valkoiset mielletään rikkaaksi. Elämä Afrikassa on paljon rennonpaa ja itse kyllä olen viihtynyt siellä. Toki kärsivällisyyttä tarvitaan, mutta se on ihmeellistä miten siellä esim. Kun taas täällä jos bussi on 5 min. Kaikille jotka suunnittelevat Afrikkaan muuttamista suosittelen säästämään rahaa jo etukäteen niin alku uudessa kulttuurissa on helpompaa. Kiitos teille kaikille vastauksistanne, palataan astialle: Me ei olla tavattu suomessa eika asuttu suomessa viela mutta seuraavan muutaman vuoden aikana aiotaan muuttaa keniaan 2-? Kulttuuri eroja ei juurikaan oo ollut ellei nyt lasketa sita etta mulla oli itestaan selvaa etta lapset kasvatetaan suomalaisiks siina missa kenialaisikskin, mies taas ei ollut edes ajatellut etta lapset kasvatetaan kenialaisikskin vaan valitaan esim.
No entäs sitten, kun muutimme Suomeen. Todellisen tasa-arvon olen kuitenkin löytänyt vain suomalaisen naisen kanssa. Jos ei päivittäin niin ainakin viikottain. Niitä kyylä etukäteen surin, mutta eivät ole meitä vielä pahasti koetelleet. Uskon että jossain vaiheessa tulee kulttuuri eroja mutta meillä on tapana keskustella suomalainen nainen ja afrikkalainen mies tehdä kompromisseja. Perusrekkakuski ei kykenisi likimainkaan samaan. Järjestys puuttuu täysin, joskus 1000 vuotta sitten varmaan sellainen häröpallossa eläminen varmaan toimi vielä mutta näillä väestömäärillä ja 2000-luvun maailmassa homma ei vaan toimi. Itä-aasialainen ei voi myöskään tietenkään u Vietnamista, Laosista, Kabodzasta Thaimaasta, Malesiasta, Singaporesta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Myanmarista entinen Burmaeikä tietenkään Itä-Timorista, koska edellä luetellut maat ovat Kaakkois-Aasian maita. Kunnon tumma nainen on ylpeä, kunnioittaa itsensä ja halua kans tulla kunnioitetuksi. Ihanaa on samoin se, että he näyttävät NAISILTA. Lukujen valossa avioero on joillekin ryhmille muita todennäköisempi etappi matkan varrella. Eihän sitä ole kohta täälläkään, mutta valitettavasti olen vuosia käsittänyt, että hieman teinimäisiä ovat Afrikan pojat asenteiltaan.
